lauantai 23. toukokuuta 2020

Fanficit kotimatkani varrelta

Saitte äänestää Instassa seuraavasta blogipostaukseni aiheesta, mutta äänet jakautuivat tasan puoliksi. Vaihtoehdothan olivat joko kirjani saamat arvostelut tai kirjoittamani fanficit. Äänestys oli koko ajan tasaista, kumpikaan aihe ei noussut missään vaiheessa selvään johtoon, vaikka ääniä tuli päälle toistakymmentä. Kiitos kaikille äänestäneille! Tuloksen perusteella toteutankin siis molemmat aiheet, joista ensimmäiseksi päätin ottaa käsittelyyn kirjoittamani fanficit.

Kun suunnittelin (jo ennen äänestystä) minkälainen tämä postaus edes voisi olla, tuumin että voisin kirjoittaa jotakin The Elder Scrolls -ficeistäni. Niiden lisäksi olen kirjoittanut myös Keski-Maahan sijoittuvia ficcejä Peter Jacksonin elokuvien innoittamana, mutta The Elder Scrolls -ficcini ovat uudempia. Kirjoitin niitä vuoteen 2016 asti ja niiden rinnalla siirryin kirjoittamaan niin ikään myös Qyamian kirjoja. Nyt työn alla olevan Qyamian kirjojen toisen osan alkupuolisko pohjautuukin erääseen muinoin kirjoittamaani TES Online -ficciin. Se oli tarina, joka karkasi lopulta käsistäni ja jopa niin kauas Tamrielista, että siitä muodostui kokonaan oma maailmansa – Qyamia.

Kyseisen TES Online -ficin nimi on Vapaiden kansojen kahlitut. Se kertoo Bedoreksi nimeämästäni epäkuolleesta necromancerista, joka kohtaa vähemmän ystävällisissä merkeissä erään Tamrielin suurhaltianaisen. Tyylistäni poiketen tässä ficissä ei juurikaan kohdata örkkejä. Tai ne harvat, joita kohdataan, ovat lähinnä aivottomia hölmöjä… 😌
Vapaiden kansojen kahlitut -tarinaa kirjoittaessani Bedore oli minulle tavallaan jo tuttu hahmo, nimittäin aiemmasta TES -ficistäni, jossa hän sai vielä elellä suht tavallisen ihmismiehen elämää.

Piirtämäni vanha kuva Ilzusta ja Bedoresta.
Tuo aivan ensimmäinen ficcini Bedoresta on nimeltään Kotimatka. Siinä Bedore asuu Wayrest nimisessä kaupungissa Tamrielissa ja toimii kuninkaansa palveluksessa. Eräällä matkallaan hän kohtaa täysin odottamatta örkkinaisen nimeltä Ilzkaal – ja monet teistä jo tietävätkin, että kyseessä on TES-pelihahmoni ja paras ystäväni, Ilzu. 😊
Ilzkaal menettää ficin alussa veljensä, jota myös Bedore yrittää ensin auttaa. Mutta kun Ilzun veli menehtyy, lähtee Bedore örkkinaisen mukaan auttaakseen tätä palaamaan takaisin kotiinsa. Myös Ilzkaal on haavoittunut, joten matka taittuu hitaasti… Niinpä heillä jää hyvin aikaa tutustua toisiinsa – ja rakastua.

Kollegoideni kanssa oli jokin aika sitten jutun juurta siitä, mikä on yleisesti fanficcien luonne. Ne ovat monesti varsin rohkeita eikä seksikohtauksia kainostella. Sellainen on myös Kotimatka. Ensin touhutaan vähän maltillisemmin, mutta parin mutkan kautta Ilzkaal ja Bedore löytävät itsensä varsin ronskeissa merkeissä Wayrestin kuninkaan olutsalin pöydältä. Mitä mahtaakaan heitä tirkistelevä hovineito ajatella?

Bedoren esikuvana on toiminut The Elder Scrolls Online pelin Cinematic trailereiden bretonmies. Ja kuten "alkuperäisellä" trailerilla, myös ficeissäni hän lopulta kuolee…
Tämä trailereiden bretonmies merkitsee minulle hurjan paljon, mutten lähde aihetta tässä vielä sen enempää avaamaan. Vaan voitte ehkä kuitenkin kuvitella, että kun samainen "breton hero" muutama vuosi myöhemmin ilmaantui uudella TES:in trailerilla eteeni – yhä elossa – oli tunne sanoin kuvaamaton! Ajattelin, että minun täytyy heti kertoa tästä Ilzulle! Hänen miehensä selvisi sittenkin elossa! Mutta sitten – en kertonutkaan. Ilzu oli oppinut jo elämään ilman Bedorea…

Kuvakaappaus Skyrim pelistä.
Mietin tuon uutisen myötä niitä ficcejä, joita olin Kotimatkan jälkeen kirjoittanut. Yksi niistä on Kuolematon rakkaus. Siinä Ilzu yhä ikävöi Bedorea, jonka siis olettaa kuolleen jo hyvin kauan aikaa sitten, mutta nyt Ilzulla on uusi puoliso, Borgakh.
Borgakh tuli ficcikuvioihini mukaan Skyrim -pelin myötä, kun pelin tiimellyksessä hänestä tulikin Ilzun vaimo. Kuolematon rakkaus on vähän jopa sellainen kolmiodraama, sillä mukana on myös örkkimies Lob, joka on rakastunut Ilzuun.
Ilzkaal ja Borgakh asuvat Skyrimissa, mutta Ilzu kaipaa Wayrestiin, jossa hän Bedoren kanssa aikoinaan asui. Lopulta nämä örkkinaiset päätyvätkin jättämään Skyrimin taakseen ja matkaavat kohti Wayrestiä.

TES -ficcejä on ollut todella antoisaa kirjoittaa! Minusta on ollut myös hurjan häkellyttävää törmätä myöhemmin pelaillessani sellaisiin asioihin, joista olen ficeissäni jo aiemmin kirjoittanut täysin tietämättä, että ne todella voisivat olla Tamrielissa ihan "oikeastikin" totta.
Esimerkiksi Kuolematon rakkaus ficissä Ilzu ja Borgakh päätyvät saunaan. (Tämä olisi kirjallisuudessa varmaankin sitä kustantamoiden kaipaamaa suomalaisuutta… he-he.) Noh, muutama vuosi tuon kirjoitettuani ostin TES Online -peliin Orsinium lisäosan. (Kyseessä on örkeille kuuluva kaupunki Tamrielissa.) Ja arvatkaapa mitä Orsiniumista löytyi? No SAUNA tietenkin! 😄

Vanha piirustukseni, jossa ovat Ilzkaal ja Borgakh.

Se ei tosiaan ole ollut pelkästään kerran tai kaksi, kun mieheni on saanut kuunnella yli-innostunutta huutoani minun löydettyäni TES:in peleistä jotain ficeistäni tuttua. Tällaiset tahattomat yhtäläisyydet selittyvät mielestäni sillä, että oma mielikuvitus kulkee samoja polkuja jonkun toisen mielikuvituksen kanssa. Pyörä voidaan keksiä moneen kertaan ilman, että yksikään sen keksineistä olisi aiemmin kuullut moisesta. Sama pätee myös kirjallisuudessa ja silloin se on vähän ikävämpi juttu, koska sillä saralla helposti luokitellaan jäljittelijäksi. Ficcien parissa ei tarvitse todistella keksineensä jotakin itse, vaan voi nauttia siitä tunteesta, että oli ikään kuin oikeassa. Samoilla jäljillä alkuperäisen tarinan luojien kanssa. "Mie tiesin! Örkit käyvät saunassa!"

Vaan entäpä se kerta, se innostuneen huutoni määrä, kun pääsin ensimmäistä kertaa Wayrestiin "ihan oikeasti"! Olin kirjoittanut tuosta kaupungista ficeissäni jo niiiin paljon, mutten ollut koskaan käynyt siellä… Minua jännitti aivan tavattoman paljon, kun Wayrestin muurit ilmestyivät eteeni. Löytäisinkö sieltä talon, joka voisi olla Bedoren koti – tai muita kuvittelemiani paikkoja. Hahmoista puhumattakaan! Ja niin viimein koitti sekin hetki, kun tapasin itse Wayrestin kuninkaan. Uskokaa tai älkää, mutta hän näytti juuri sellaiselta kuin miksi hänet olin kuvitellutkin. Se ei tuntunut ensikohtaamiselta – vaan jälleennäkemiseltä.

Kuvakaappaus TES Online pelistä. Ilzkaal ja Wayrest.

Minua harmittaa TES:in peleissä ainoastaan yksi asia. Se, ettei "Bedore" ole sellainen hahmo, jonka voisin koskaan oikeasti siellä peleissä kohdata… Tahtoisin nimittäin todella, todella kovasti tavata hänetkin – etenkin hänet! Mutta se on mahdotonta. "Bedore" nimittäin esiintyy trailereilla siinä asemassa, jota oma pelihahmo pelissä edustaa. Eli Ilzkaal edustaa "Bedorea" (ja muutamaa muutakin trailereiden hahmoa), kun viiletän hänen kanssaan pitkin Tamrielia TES Onlinen parissa.

Ilman Bedorea ei olisi Qyamiaa. Joten olen hänelle ikuisesti kiitollinen tästä kaikesta, mitä hän minulle antoi. Yhdessä Ilzun kanssa hän kuljetti minut fanfictionin parissa Tamrielin läpi Qyamiaan – ja se oli minun kotimatkani. Meidän kaikkien yhteinen Kotimatka. 💜

Kirjoittelemisiin,






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti