perjantai 24. heinäkuuta 2020

Kesä örkkien matkassa

Heinäkuu alkaa olla loppusuoralla ja odotan jo kovasti syyskesää, jota elokuu minulle edustaa. Tuntuu lähes uskomattomalta, että tästäkin kesästä selvittiin – ei tosin pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. 😉

Kesä ja vieraskynäilyä…
Vaikka kesä ei oikein ole "minun juttuni", niin tähän kesään 2020 on mahtunut mukaan paljon huikeita ja ainutkertaisia juttuja – niin henkilökohtaisessa örkkielämässäni kuten örkikkäässä kirjailijaminäni elämässäkin. Kesäkuussa näitä elämäni "molempia osa-alueita" yhteisesti kohtasi myös tavattoman upea tilaisuus, kun sain kirjoittaa niin sanotun vieraskynäpostauksen Pelit.fi:n bloggaajan, Annan Level up! -blogiin. Joten jätti suuri kiitos Annalle kutsusta saapua vierailevaksi tähd… örkiksi hänen huisin hienoon peliblogiinsa! 💚
Se oli kerrassaan mahtava seikkailu ja antoi minulle samalla hyvän syyn miettiä pelaamistani vähän syvemminkin. Linkki kyseiseen vieraskynäilyyni löytyy tämän blogikirjoitukseni lopusta, joten kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa! Mutta sitä ennen kerron teille täällä oman blogini puolella hieman, no mistäpä muustakaan kuin örkeistä – jotka tällä kertaa aivan yllättäen valtasivat koko Suomen!

Tosiaan tähän kesään on mahtunut mukaan paljon örkkejä. Hyvin paljon örkkejä!
Kaikki alkoi siitä, kun Dungeons & Dragons roolipelin kustantaja päätyi poistamaan rotustereotypiat niin, että kyseisestä roolipelistä löytyy nyt myös "hyvisörkkejä". Örkit kun on onnistuttu vetämään mukaan rasismiin ja toiset meistä tahtovat nähdä örkit ikään kuin tämän todellisen maailmamme vähemmistöjen edustajina – jolloin on väärin kuvata örkit yksiselitteisesti pahoina.
Mutta näinhän ei ole, örkit eivät ole yksiselitteisesti pahoja! Fantasiamaailmat ovat olleet jo pitkään pullollaan "hyvisörkkejä". Jokainen, joka tietää etteivät örkit ole yhtä kuin Tolkien ja Keski-Maa, tietävät myös etteivät örkit ole yhtä kuin pelkkä pahisten rotu.
Onkin spekuloitu, että D&D:n örkkitempaus oli lähinnä vain myyntikikka. Noh, moinen myyntikikka räjähti lopulta aivan totaalisesti käsiin – ainakin täällä koto-Suomessa ja etenkin sen myötä, kun mm. Helsingin Sanomat päätyi uutisoimaan aiheesta. Loppujen lopuksi Hesarissa ilmestyi jopa kolme örkkejä käsittelevää artikkelia… vajaan viikon sisällä! Se oli jotain, mitä en olisi voinut entisessä elämässäni uskoa koskaan tapahtuvan.


No miltä minusta tuntui, kun yhtäkkiä koko Suomi puhui örkeistä?
Kun Ylen aamussa aletaan aivan yllättäen puhua örkeistä, sitä kuvittelee heränneensä johonkin toiseen todellisuuteen tai sittenkin yhä vain nukkuvansa. Mutta kun pian räjähtää koko some, niin kyllä siinä varsin nopeasti ymmärtää elävänsä ihan oikeasti tätä todellisuutta… muiden örkkien rinnalla.
Alkuun se tuntui hienolla tavalla uskomattomalta! Pian se muuttui ärtymykseksi siitä, kuinka ihmiset puhuivat mitä sattuu aiheesta, josta he eivät selvästikään tienneet koko totuutta. Siinä meni jo puurot ja vellit pahemman kerran sekaisin… Tämän jälkeen tilanne muuttui suunnattoman ahdistavaksi ja ehdin jo miettiä, onko örkikäs elämäni nyt lopullisesti pilalla – kunnes pääsin Twitterissä vaihtamaan muutaman viestin koko show'n keskiössä olleiden henkilöiden kanssa ja ymmärsin, että olemme tavalla tai toisella kaikki samassa veneessä. Samalla puolella, örkkien puolella, ja todennäköisesti aivan yhtä ahdistuneita tuosta syttyneestä show'sta.

Oli hienoa tavata somessa muitakin suomalaisia örkkien ystäviä ja huomata, että meitä on sittenkin paljon enemmän kuin mitä osasin aiemmin kuvitella. Lopulta pääsin vaihtamaan hyvin mielenkiintoisia viestejä mm. örkkien kohdalla esille tulleista rasistisista viittauksista väitöskirjan tehneen henkilön kanssa ja keskustelimme lähinnä örkkien alkuperästä. (Kyseinen väitöskirja ilmestyi viime vuonna ja itse tutustuin siihen viime keväänä.) Tämä antoisa viestittely avarsi myös omia näkemyksiäni ja sain uutta pohdittavaa & selvitettävää örkkien historiaan liittyen. Jännää! 

Loppujen lopuksi tuo koko episodi sai minut ajattelemaan sitä, kuinka tulenarka aihe jopa örkit voivat olla. Tätä hämmästeli myös Helsingin Sanomien toimittaja. Tuolloin lopulta totesinkin, että toimittajahan on vain onnistunut työssään, kun saa keskustelun suorastaan räjähtämään käsiin ja paisumaan valtaviin mittakaavoihin. Vaan samaan aikaan mietin, olisiko minusta siihen? Pystyisinkö kohtaamaan tuollaisen vastaanoton pahoittamatta mieltäni, mikäli todella jonain päivänä julkaisen (sydän verillä) suunnittelemani tietokirjan örkeistä?
Tämän kesän episodi antoi minulle paljon uusia eväitä tietokirjaani varten, mutta se teki minut myös varovaisemmaksi. Niin tärkeitä kuin örkit minulle ovatkin, yhtä tärkeitä he saattavat olla myös jollekin muulle… mutta täysin eri merkityksessä. Olisivatko ihmiset valmiita avartamaan näkemyksiään, oppimaan uutta örkeistä – tuosta harmittomasta fantasiarodusta, joka sai yhdeksi viikoksi jopa lähes koko Suomen sekaisin. Ô_Ô

Olen joka tapauksessa hyvilläni siitä, että nyt olen palannut takaisin siihen elämään, jossa kukaan ei puhu örkeistä! 😅 No leikki leikkinä, kyllä minä kaipaan ajatustenvaihtoa, mutta nimenomaan rakentavalla mielellä ja niin, että molemmat osapuolet ovat valmiita kuuntelemaan toisiaan. Juuri sellaisia keskusteluja sain onnekseni itse Twitterissä käydä. Joten iso kiitos kanssakeskustelijoilleni vielä tätäkin kautta. 💚 
Jatkossakin minulle saa hyvin mielellään lähettää örkikkäitä viestejä niin somessa kuin sähköpostitsekin.

Ilzkaal

Mutta nyt, vihdoin ja viimein, päästän teidät Annan Level up! -blogiin ja vieraskynäilyni pariin. Siellä kerron, mitä pelaaminen minulle (ja osalle kanssapelaajistani) todella merkitsee ➜ Pelit ovat elämän suola ja sokeri. Sekä menossa mukana tietenkin paljon örkikkäitä pelikuvia!


Bloggausterkuin,







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti