torstai 17. syyskuuta 2020

Toisinkoiseni julkaisu lähenee

Ajattelin kirjoitella tänne blogiini nyt vähän fiiliksiä näin Qyamian kirjojen toisen osan julkaisun alla… Tämä loppurutistus on kyllä melkoista aikaa. Viime viikkoina ajatukseni ovat olleet tulevassa kirjassani 24/7 ja hommaa on yhä PALJON jäljellä!

Elo-syyskuun vaihteessa sain kässärini varsinaisen editoinnin päätökseen ja viimeisetkin luvut lähtivät oikolukijalle. Sen jälkeen olen käynyt läpi oikolukijan jo aiempiin lukuihin tekemiä korjausehdotuksia, poistanut täytesanoja ja fiksannut pieniä kohtia sieltä täältä tekstiä.
Todella usein yllätän itseni hymyilemästä tai jopa naurahtamasta ääneen, kun saan palata hahmojeni matkaan kirjani aiempien tapahtumien pyörteisiin. Elin viimeisten lukujen editoimisen ajan nimittäin todella synkissä vesissä, kun minun oli hurjan vaikeaa päästää tarinasta ja hahmoista irti.
Toki Qyamian kirjojen tarina jatkuu taas sarjan kolmannessa osassa, mutta tämä toinen osa on monin tavoin merkittävä. Tämän kirjan tarina sisältää mm. ihan ensimmäisen Qyamiaan kirjoittamani tarinan.

Viimeisenä editointipäivänä…
Kuin huomaamatta toisinkoiseni tarinaan livahti mukaan yksi "suhdekiemura", joka ei suostu jättämään minua rauhaan… Olen miettinyt sitä todella, todella paljon ja varmasti osaltaan siksi ajatukseni ovat kirjassani taukoamatta. Kyseinen "kuvio" on varsin pienessä roolissa tässä tarinassa, eli ihan vain sellainen sivujuoni. Mutta minulle siitä on kehittynyt kaikkea muuta kuin sivujuoni. Se on… se on kaikki kaikessa!
Toivon, että kun tämänkin kirjan tarina lähtee viimein käsistäni maailmalle, niin sen jälkeen pystyn päästämään irti kaikesta… Hahmoistani ja heidän elämästään. Ja myös tuosta sivujuonellisesta pienestä mausteesta tarinassani. Mutta jos en pysty, niin siinä tapauksessa kirjoitan jonain päivänä moisesta episodista novellin ~ rakkausnovellin. Se on sellainen salainen puskaromanssi, hih.

Tällä viikolla olen yrittänyt saada myös kirjani liitteitä kasaan, jotta pääsisin tekemään kirjan taiton. Liitteiksi tulee jälleen Qyamian kartta ja sanasto, aivan kuten esikoisessanikin on. Kartta on kutakuinkin sama, mutta pari paikannimeä siihen täytyy saada mahdutettua mukaan, joten joudun piirtämään kartan uusiksi. Alkuperäinen työ on tussityö, joten sitä ei pysty muokkaamaan… Ja minullahan ei tietenkään ole mitään photoshoppeja sun muita, vaan käsineni saan piirtää.
Sanasto on tällä kertaa myös aavistuksen työläämpi kursia kasaan, sillä Qyamian muinaista kieltä esiintyy toisinkoisessani ripaus enemmän kuin mitä esikoisessani. Vasta nyt alan huomata luoneeni aivan tavattoman monimutkaisen kielen ja siinä riittääkin hommaa, kun yritän pidellä kaikki narut hyppysissäni ja kielen johdonmukaisena.

© Tero Kivelä
Kirjani kannet ovat nekin yhä työn alla, ja takakansitekstiä en ole vielä edes miettinytkään… Mutta kansikuvat minulla sentään jo on! Tilasin kuvan kirjani etukanteen samalta taiteilijalta, joka teki kansikuvat esikoiseenikin – ja olen tähän toisinkoiseni kansikuvaan niin ikään super tyytyväinen. Rakastan siinä näkyvää Qyamian yötaivasta! Laitan kuvan teille tähän nähtäväksi, joten olkoon tämä sellainen "sneak peek" tulevasta kirjastani, Falqure Kahlittu.

Mitäs sanotte, eikö olekin upea!? 💖

Tarkkaa kirjani julkaisupäivää en uskalla teille kuitenkaan vielä luvata, mutta arvelisin toisinkoiseni ilmestyvän loka-marraskuun vaihteessa. Siihen ei ole enää pitkä aika, joten ramppikuume alkaa nostaa jo päätään. Tämä on samaan aikaan ihanaa ja kamalaa. Päällimmäiset fiilikseni ovat jännittynyt, innostunut, haikean surullinen, malttamaton, himpun verran stressaantunut, silti onnellinen ja – noh, olo on vain kertakaikkisen epätodellinen.

Mikä voisikaan olla hienompaa kuin kirjoittaa tarina ja sen jälkeen tehdä siitä itse oma kirjansa, ihan alusta alkaen aina julkaisuun asti! Se on jotain, mitä ei voi sanoin kuvailla.


Toisinkoista rakennellen,





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti